VeteraaniCUP starttasi Kangasalalla, johon Hondallani osallistuin. Katsastusjono oli sen verran pitkä, että ehti hyvin jännittää, mitä mieltä katsastaja muuntuneesta ajokista on.
Kuten arvasin, oli katsastuksessa päätetty tarttua uusiin numerointeihin suurella hartaudella, joten moni joutuikin uudelleen teippaus puuhiin.
Minulla oli prätkässä alkuperäisputkista sisäkapselilla varustetut äänenvaimentajat käytössä, jotka läpäisivät hienosti täyskaasumittauksen. Prätkästä ei muutenkaan löytynyt moitteen sijaa, joten uskallan seisoa muutostöideni takana, mitä tulee niiden käyttämiseen ohjeena omassa projektissasi.
Kyllä näissä liiton skaboissa on kieltämättä hieman eri meininki, kuin paikallisissa sarjaenskoissa. Koko reitti on aikataulutettu, joten levätä ei liiemmin pysty. Siirtymillä on yleensä muutama kinkkisempi paikka, ja aikataulusta johtuen siirtymilläkin on pakko pitää mukavaa kyytiä yllä.
Omaa katsastustani odotellessa bongasin suljetulta varikolta AT-asemaan jonottavaan seurakaveriini, joka täksi vuodeksi siirtyi nelikymppisten "sinikilpien" joukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti