Kaksoiskammiokeulan huolto

Tuli taas rätkittyä kameran kanssa, kun suoritin keulahuollon Showan kaksoiskammioon. Perusteet ovat samat muihinkin, hieman soveltaen merkkikohtaisia omituisuuksia.

Ensiksi ota kaikki säädöt auki, siis pehmeälle.

 

Avaa yläpuolisen T-kappaleen kiristyspultit jättäen alapuoliset vielä kireään. Näin saat kätevästi pidettyä putken kireällä, kun avaat n.kierroksen yläkorkista. Siis tuosta isommasta, Showan kohdalla 50mm avain.

 



 Irroita alapuolisetkin ruuvit, ota putki pois ja kierrä ulompi korkki auki. Älä pelkää, mikään ei ponkaise voimalla ulos. Laske ulompi putki alas ja valuta öljyt pois.

Nyt voit väliaikaisesti nostaa ulkoputken takaisin ylös, kiertää korkin kiinni ja kiinnittää iskarin penkkiin. Tässä aukaiset iskarin alapäästä löytyvän mutterin. Mutteri on kaksineuvoinen, ulkokierre lukitsee sisäyksikön iskarin alarunkoon, sisäpuoliseen kierteeseen taasen sisäyksikkö on lukittuna.

 

Jos kaveria ei satu olemaan saatavilla, joka iskaria puristaisi, voit käyttää pikaliinaa, joka pitää iskarin pännissä.

 

 Näin saat pidettyä sisäyksikön mutterista kiinni ja irroittaa tuon alamutterin pois. Muista ottaa paluuvaimennuksen välittäjätanko pois tässä vaiheessa. Mutterin O-rengas kuuluu vaihdettaviin osiin huollossa.

 

Poista hihnavirityksen irroituksen jälkeen sisäyksikkö, jousen putki ja jousi. Jousen laitan öljyastian päälle valumaan.

Palaa penkissä olevan putken pakeille, irroita varovasti ulompi raappia stefa ja näet sokan.

Kun sokkaa irroittelet - tai mitään muutakaan, niin varo raapaisemasta liukuputkia.

Sitten tukeva ote putkista ja muutamalla määrätietoisella, erottavan suunnan iskulla putket erkanevat toisistaan.

Ota helyt pois varovasti järjestyksessä. Liuku, liuku, prikka, stefa, sokka ja raappija stefa. Stefan poistossa ja erityisesti asennuksessa teippaat tai käytät muovipussia suojaamassa huulia. Liukua varten koneistettu reuna rikkoo varmasti stefan, jos mitään suojaa ei ole.

Siinä ne nyt ovat järjestyksessä. Minulla oli hankittuna täydellinen huoltosatsi, joka sisälsi kahteen iskariin kaikki näkyvät osat, sekä jokainen O-rengas. Joka kerta, kun asennat jotain, voitele osat huolella puhtaalla iskariöljyllä.

Uudet asennettuna ja valmiina palvelukseen.

Sitten painelet sisäyksikön kimppuun. Korkki auki ja vedät korkista sisämännän varovasti mutta määrätietoisesti pois. Sisäyksikkö valumaan astialle, auttaa kun muutaman kerran pumppailet vartta.

 

Kun sisäyksikkö valuu, asentelet äsken kasatun varsipaketin ulkoputkeen. Stefan saat alkuun sormin painelemalla, lopun voit naputella vanhan stefan puolikkaita apuna käyttäen. Varren suojelu taas tässäkin vaiheessa muistilistalla korkealla.

 

Älä heitä vanhoja pois, vaan katkaise yksi työkaluksi. Itse naputtelen pienellä kumivasaralla näitä stefan puolikkaita ja pidän pahvin palaa varren suojana.

Stefan ollessa oikeassa syvyydessä, voit pujotella sokan paikoilleen. Varmista lukittuminen.

Sisäyksikköön oikea määrä öljyä (tässä mallissa 193ml). Pumppaile vartta muutaman kerran varovasti. Asenna mäntä, kierrä kiinni. Tämän jälkeen paina varsi kerran kokonaan sisään pystyasennossa. Ylimääränä poistunut öljy poistetaan yläpuolisista rei'istä valuttamalla. Aseta sisäyksikkö vaakatasoon, purista vartta sisään väh. 10cm ja tarkista, että varsi tulee itse takaisin ääriasentoonsa. Mikäli näin ei käy, tyhjennä yksikkö ja suorita koko proseduuri uudelleen.

Asenna ulkoputkiin jousi, jousen paininputki ja sisäyksikkö. Kierrä yläkorkki kiinni alamutterin kiinnittämisen ajaksi.

Taas puristetaan iskaria kasaan, asennetaan alumiininen säädön putki reikään ja ruuvataan alamutteri sisäyksikköön. Kiristys, iskarin puristus auki ja kierretään alamutteri kiinni iskarin runkoon.

Putki pois penkistä, korkki auki, ulkoputki alas ja oikea määrä öljyä sisään (tässä 357ml). Ulkoputki takaisin ja korkki kiinni. Kiristyksen voit suorittaa taas kuten alussa, alemman T-kappaleen ruuvit kiinni ja pieni kiristys. Muistit alussa laittaa oikeat klikkereiden luvut talteen, joten ne kiertelet säädöiksi takaisin.
Nyt sinulla on huolletut iskarit ja kuopat edessäsi ovat sileitä.

Kytkinlevyt kylvyssä.

Asentajat huomio. Uudet kytkimen massalevyt yöksi vaihteistoöljyyn. Saat lisää tunteja kytkimeen, sekä oikean toiminnallisuuden heti asennuksen jälkeen. Asentaja lähtee itse kellumaan pariksi päiväksi kylpylään. Toivottavasti se tekee hyvää omallekin toiminnallisuudelle.

Siellä ne nyt kelluvat

Vannekehän vaihto ja pinnaus

Kun tuo takavanteen vaihto enemmän enskan suuntaan oli käsillä, ajattelin tehdä operaatiosta hieman "tutoriaalin" tapaisen - tätä kun ajoin foorumeilla kysellään.
Tämä hommeli on hieman hidastempoista, joten tölkki hyvää juomaa ei ole ollenkaan pöllömpi seuralainen.

 

Kuvassa yllä näkyykin pieniä muistiinpanoja, mikä oli vannekehän etäisyys tietyistä tasoista jarru- ja vetorataspuolella. Uusi vanne on samanlevyinen, joten mitat ovat kelvollisia käytettäväksi.

 

Rengas telineessä jarrulevyn ja rattaan irrotusta varten, alakuvassa artisti vielä suorittaa tarkistusmittauksen.

 

Alakuvassa on aivan tätä opastetta varten merkattu teippiin pinnojen numerot, josta voi kukin havainnollistaa itselleen tämän hyvin yleisen 36-reikäisen vannekehän pinnauksen logiikan.

Ehkä koko prosessin työläin homma on vanhojen pinnojen poistaminen. Hankkivat olla usein kovin paikoilleen jämähtäneet. Varsinkin tämä yksilö, josta huomasin välittömästi, että pinnojen kireyden tarkistaminen ei ole paljoa kiinnostanut. Nippeleihin kannattaa joskus valuttaa tippa ruosteenestoa tai lukkoöljyä, sekä etsiä löysiä pinnoja. On huomattavasti helpompi homma pitää vanteesta säännöllistä huolta, saati uusia pinnaus. Alakuvassa on jo rapiat puolet pinnoista poistettu.

Alhaalla onkin sitten napa ja kehä "telineessä". On erittäin kätevä systeemi pinnata vanne näin, koska saat asetettua sormikireyteen kaikki pinnat ja kehä tulee oikeaan positioon sivu- ja korkeussuunnassa.

Kauppias oli laskenut oikein, kaikkiin reikiin löytyi pinna ja nippeli.

 

Alakuvassa on vanne asetettu takahaarukkaan, jossa on aivan kätevä suorittaa lopullinen rihtaus ja kiristys. Käytän nopeaa teippausta joka kolmannen nippelin kohdalle, yhteen kirjoitan "S"-kirjaimen, joka ilmentää starttipistettä.

Maksimissaan neljänneskierroksin lähdetään kiristämään ensin teipatut, sitten teipistä seuraavat ja sitä seuraavat. Kolmella kierroksella tulee siis joka pinna kiristettyä. Lopuista kuvista käy ilmi, miten seuraan vanteen sivu- ja korkeusheittoja. Sivuheittoja korjataan kiristämällä 3-5 heiton vastapuolelle vetävää pinnaa vähän kerrallaan.

Korjailujen välillä voidaan tehdä taas kaikkien pinnojen pieni kiristys.

Tätähän se sitten on, heittoja pieneksi ja tasaisesti kiristäen lopulliseen kireyteen. Se, mikä on lopullinen kireys, onkin sitten mahdoton tällä digikynällä sanoa. Kireys ei saa olla hampaat irvessä vedetty, vaan "napakka plus" :=)

Erityisen tärkeää on uuden pinnauksen jälkeen tarkkailla, miten pinnat pysyvät. Löysät kiristetään heti.

 

Kurapyörä puhtaana

Kerrankin sattui puhdas pärrä ja pokkari olemaan yht'aikaa läsnä.

Suzuki RM 125 vuosimallia 2011



Enduron super viikonloppu

Monta tuntia enskaa takana, nyt on aika palautua. Näin kun on tiukka rupeama tiedossa, yrittää Murphykin nakella kalikoita rattaisiin.
Keskiviikko iltana huomasin mopon alla ilkeän lammikon, joka "sormi-haju" analyysin jälkeen kristalisoitui takaiskarin öljyksi. Torstaina soittokierros huoltamoihin, jonka perusteella iskari matkasi Raumalle TS-racing yritykseen. Iskari luvattiin seuraavaksi päiväksi ja nyt ajorupeaman päätteeksi voin vain kiitellä, että hyvä tuli.

Keppi kiinni Perjantaina Suitsaan ja salaistakin salaisempaan paikkaan rakentamaan reittiä seuraavaan SEC-ajotapahtumaan.
Ilta oli kääntymässä yöhön, kun kotiin päästiin. Hyvin pyörityn yön jälkeen saikin sitten valmistautua kiertämään SEC pimeän kilpailun reittiä ensin aamupäivän reitin merkkaajana ja illan pimetessä kilpailijana.
Alla olevassa on juuri alkanut väkeä valumaan kisapaikalle. Tapahtuma oli taattua SEC-laatua, hyväntuulisia ihmisiä rennolla otteella naatiskelemassa hienosta harrastuksestamme. Erikoiskokeella pidetään naru kireällä, mutta varikolla höllätään.

Pimeäkisassa menikin melko myöhään, joten jätin mopedin suoraan kisarapaisena kärryyn, koska Sunnuntai aamuna oli tiedossa Porin Moottorikerhon enskajaoston järjestämä Oskari Kantosen talviajokoulutus. Kantonen jaksoi avoimesti ja hyväntuulisesti tarjota kokemuksiaan  usean tunnin ajan. Oli hienoa nähdä läheltä miten pätkä ensin ajetaan todella nopeasti, jonka jälkeen ruoditaan sanallisesti mitä juuri tapahtui. Tämän jälkeen me ajoimme samaa pätkää, jota seuratessa Oskari antoi jokaiselle palautetta ja parannus ehdotuksia. Hieno päivä, kiitokset kaikille osallisille.
Kuvassa alla kova kolmikko, Kantonen-Puhtila-Soini

 

Jos tarvitsee mies huoltoa, niin sitä on nyt suotava prätkällekin. Takarengas on aivan tohjona, kaiken ajetun 16 tunnin jälkeen!! Viime vuonna päästelin koko talvikauden yhdellä Trelleborg-sarjalla, eipä tarvitse arpoa seuraavaa rengasmerkkiä. Tallissa on jo odottamassa uusi 18" vannekehä ja pinnat, ne pitää vaihtaa nykyisen 19" tilalle. Jos olet renkaita katsomassa, Trak Master renkaiden kohdalla katso poispäin. Kuvista alla huomaat, että klopit ovat yksinkertaisesti poistuneet. Kummaltakin puolelta puuttuu n. 25 kloppia.

Kytkin alkoi myös irrottamaan tosi huonosti ja tarttuu kiinni pykältäen, oletettavasti jokin levy kappaleina. Piikkisessä tuo komponentti onkin aika kovilla, pikkuista pitää usein kytkimellä herätellä. Nopealla vilkaisulla pääsevät myös etuiskarit huollettavien listaan, stefat ja liukuholkit ovat entiset.

 

 

 

Kalenteriin täytettä.

Liiton kisat alkavat olla "poimittavissa", joten niitä on jokaisen perheellisen syytä alkaa merkkaamaan "Alma-Naakkaan". Voipi olla aika heikoilla, kun viikonlopuiksi on jo jotain ohjelmoitu - eikä ole itse osannut esittää hyvissä ajoin kieltolauseketta kisaviikonlopun vuoksi.
Tämä vuosi mennään osaltani seuraavalla taktiikalla: paikallisen harraste-enduro cupin kaikki kisat, kesällä muutama sarjacrossi ja liiton puolelta kolme CC-kilpaa.
Liiton kisat avaa Huhtikuun lopussa Hämeenlinnassa järjestettävä PanssariCC, joka viime vuonna oli aika makea. Juhlava hetki lähteä samaan aikaan liikkeelle 250 kuskin kanssa, tykin laukauksella. Jokaisen enskaa / crossia ajavan kannattaa ainakin tuo käydä kokemassa, reittikin on todella hieno.
Tästä seuraava Kesäkuussa VantaaCC ja Heinäkuun lopussa RaumanCC.
Liiton puolelta en napsinut yhtään Enduro kilpailua, jotenkin tuo at-minuuttien laskeminen tökkii.
Cross Country taasen sopii tälläiselle yksinkertaiselle ihmiselle. Liikkeelle lähdetään samaan aikaan selvällä merkillä ja ajetaan kaksi tuntia yhteen soittoon. Pisimmälle ajanut voittaa.

Kuvassa PanssariCC 2012 A- B- ja veteraaniluokkien lähtöryhmittymästä.

Länsi-Suomen MP-messut 2013

Parinkymmen vuoden jälkeen, päätti Porin Moottorikerho polkaista messut pystyyn. Nämähän olivat ennen Suomen suosituimmat moottoripyöränäyttelyt, joten suuret saappaat odottivat.
Poikkesin katsojana nuorimmaiseni kanssa toisena messupäivänä, sekä tarmokkaana talkoolaisena messujen päätyttyä helppaamassa purkamista.
Hienot olivat messut - ilkeää on vain se kuumeen määrä, jonka esillä olevat kapineet saavat aikaan.
Joitain ruutuja tarttui pokkariin.

"Bileet loppuu aikanaan", kova purku-urakka meneillään.