maanantai 29. heinäkuuta 2013

Pikaraportti Säkylän Kuntoendurosta

Jo kuudennen kerran järjestetty enduron mahtitapahtuma, Säkylän Kuntoenduro, tarjoili lajin harrastajille etuoikeutetun hetken tavata "kollegoja" maamme ehkä parhaissa maastoissa. Puolustusvoimien maille oli saatu aikaan noin 20km reitti, jota kierrettiin kolme tuntia putkeen, kahdessa eri lähdössä.
Järjestelyt ja turvallisuudesta huolehtiminen on omaa luokkaansa, reitti oli jaettu kymmeneen sektoriin, joiden numerotaulut näkyivät suurina matkan varrella. Mahdollisen laiterikon / loukkaantumisen johdosta voi pyytää täsmäapua oikeaan paikkaan. Apua varten oli erillinen puhelinnumero - joka kehoitettiin puhelimeensa tallentamaan, mikäli puhelin ajossa mukana, sekä varusmiehiä reitin varrella.
Erillisiä ensiapupisteitä oli ripoteltu 6kpl, jotka oli koottu varusmieslääkäreistä / lääkintämiehistä.


Kun saavuimme paikalle, oli lähes koko laaja varikkoalue jo kansoitettu, koska useimmat olivat valinneet lähdöistä aikaisemman. Osallistujamäärä meni osapuilleen 250kpl / 1. lähtö, sekä 50kpl / 2. lähtö. Tässä viimeisessä lähdössä olivat mukana myös ATV-kuljettajat.


Varikkosuoralta oli tilaa turha etsiä, mutta pistotien varrelta saimme pakun mentävän paikan.


Veljekset puhtoiset juuri ennen lähtöä. Melkoista luxurya reissata uudella Mersulla, jonne sai heittämällä kolme pyörää ajokamoineen sisälle.


Veljesten energiavarastosta oli pakko napsaista kuva, ei aivan tyypillistä urheilijan muonaa. Kaikki kaloriat upposivat kyllä polulle, koko reitti oli niin pattista, että varsinaista kevyempää sektoria ei löytynyt, vaan puuhaa riitti alusta loppuun.


Kuranaamoja ens. kierroksen jälkeen. Ramin tyylinäyte alhaalla. Voi vain kuvitella, millainen pöly on ollut aikaisemmassa lähdössä, kun kalustoa on ollut viisinkertainen määrä verrattuna tähän myöhäis-starttiin.


Jarilla ei tunnu missään, tai sitten näyttelee. Olipahan käynyt vielä "juhlaa" varten ostamassa uuden ajoasun, vahingossa KTM sävytteiset...


Blogin isäntä seuraavassa, naama paskassa. Maasto oli pääosin kovaa, joka tiesi olemattomia polttoainekuluja. Yhdellä tankillisella olisi tuon ajon heittänyt, joka 7 litran tankilla ja 2h30min ajoajalla antaa varsin olemattoman litraa/h lukeman.


Kaikki selvisivät ajoista ehjinä, sekä vielä oli virtaa suorittaa tavaroiden lastaus huolella. Suusta varpaisiin oli santaa, 27 astetta lämmintä hiekkaharjulla takaa jatkuvan pölyn. Tavaroiden lastaamisen jälkeen oli aika juhlavaa käydä Sotku-autossa ostoksilla. Halpaa on armeijan hinta, vai mitä mieltä kun kolme kahvia, 0,5litran Fanta sekä kunnon ruisleipä paksuilla täytteillä kustantaa 4,70€


Hontsu oli ansainnut kunnon pesun ja huollon reissun jälkeen. En etsimälläkään löytänyt ulkopuoleltaan täysin mustaksi muuttuneesta ilmanputsarista hiekkaa sisäpinnalta, vaan vastasi pesusta tullutta. Olen aina käyttänyt NoToil aineita, eikä koskaan ole suojaus pettänyt. Koko pölyinen taival yhdellä putsarilla, harvoin tulee tämän kovempaa koeponnistusta putsariöljylle tehtyä, joten uskaltaa suositella.
Kuusisto #54 kiittää ja kuittaa.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Cyclo "kuoriutuu" pian.

Klassinen tapaus on taas meneillään - piti vain vaihtaa Rossanoon runko, kun (oletettavasti) sopiva oli lojunut autotallin romulattialla.
Kyseinen runko oli vanhempi Nishikin 26" MTB, joka oli joutunut jossain elämänsä vaiheessa maalausvimman kohteeksi - sekä vielä myöhemmin korjausmaalauksen... Harmittaa, että en ottanut tuosta raadosta kuvaa, mutta oli väritetty paksulla maalilla pensselillä sutien aika toivottomaan kuntoon.
Katselin ja mittailin tuota Rossanon runkoon ja ajattelin, että tuohon sopisi 28" kiekot kapeilla renkailla. Tuumasta toimeen, runko ensin Länsirannikon Soodapuhallukseen, josta saapui kuin uutuuttaan hohtaen suoraan hitsauslinjalta.
Rossano palasiksi ja siitä keula uuden rungon kanssa pulverimaalaukseen.
Pakkohan tuo oli heti läjätä muutaman osan kanssa klimppiin. Projektinimi on SyysCyclo, värisävynä ihastuttava okra.

Nyt päästäänkin filosofoimaan tuota avauslausetta, eli "klassinen tapaus". Puhdas ja viaton ajatus oli tosiaan vain vaihtaa runko ja ottaa kaikki muut osat Rossanosta (lapasesta nämä irtoavat näemmä aina).
Okran kanssa ei vain pysty käyttämään mustia osia, joten osalasti Fillaritohtorilta oli seuraavana epistolassa. Vanteet oli pakko saada valkoisiksi, sekä navat mahdollisimman suuret ja hopeiset. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa Rossanosta ei kelvannut mukaan kuin etuhaarukka sekä seiskapakka.


Oli alusta saakka selviö, että tuollaisia ei löydy valmiina, joten mukavaa iltapuhdetta pinnojen kanssa tiedossa. Tästä tuo lähtee, 36 puolaa - kolme ristiin.


Pinnat on syytä pujotella kaikki ensiksi napaan. Sekasotkulta vaikuttaa, mutta ripaus muulin luonnetta ja rauhaisa olotila auttaa.


Sopivasti jäsentämällä pinnat "oikeille kesämökkitonteille", niin sotku helppaa.


Vanteina on kunnon holkitetut kaksikerroksiset Mach:it, joihin nippelit saa mukavasti asenneltua ylimääräisellä pinnalla, johon kietaisin hieman teippiä varmistamaan, että nippeli ei kierry liian syvälle "installeriin".


Alla vielä tilannekuva tästä operaatiosta. Nippeliä ei ole kovin mukava ronkkia vanteen sisältä, joten laitappa tämä vinkki kestomuistiin.


Sitten onkin syytä laittaa mukavaa musiikkia taustalle ja alkaa suoristelemaan heittoja. Tässäkin asetin joka kolmanteen puolaan teipin, joista yhden merkkasin starttipisteeksi.


Lähikuvaa esitellessä mainittakoon, että kiekoista tuli aivan käsittämättömän suorat, löytää se sokeakin kana näemmä joskus jyvän.


Valkoiset kumit olisivat olleet melko "pornot", mutta sepeliä tulee nieltyä siinä määrin, että varma ratkaisu on käyttää Continentalin Tourride kumeja, joista 32mm leveät (kapeat) saa valkoposkisina.


Siinä ne nyt odottelevat asentelua. Tästä ei voi tulla kuin hyvä. Mustaa tankonauhaakin olisi ollut valmiina, mutta pakkohan se oli poiketa Pyörä-Sportista hakemaan paksua valkoista... päivitellään sitten seuraavaksi pyörän tiimoilta valmista tuotosta.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Hyvinkään MM-motocross, MXGP Hyvinkää 2013

Suomi sai harvinaista herkkua, kun Motocrossista tarjottiin pika-aikataululla MM-sarjan osakilpailua järjestettäväksi. Hyvinkään moottorikerholle ja kaikille järjestelyissä mukana olleille pitää täältä Satakunnan suunnastakin antaa suuri kiitos.
En päässyt varsinaisena finaalipäivänä, mutta onneksi tuli jääräpäisesti yksin pakattua shortsit sekä aurinkolasit prätkän takaboxiin ja kaasuteltua lauantain aika-ajoihin / semifinaaleihin.
Porukkaa mukavasti paikalla ja väittäisin, että semifinaaleissa nähtiin kyllä ihan ehtaa kilvanajoa - eipä näin nopeasti tule mieleen, miten kurapyöräilijä saisi enemmän vastinetta "kokonaiselle" viidelletoista eurolle.
Kattavaa kerrontaa paljon minua paremmin löytyy esimerkiksi sivustolta www.xracing.fi , mutta raapustetaan nyt jokunen mielen sopukasta nouseva asia seuraavaksi, ennen kuvasarjaa.

Prätkällä saapuvana olin etuoikeutettu ajamaan aivan portin viereen VIP-paikoitukseen, lipputiskille sai ilman jonotuksia kävellä ja sitten oltiinkin jo alueella.
Rata-alueen ympäri pystyi kävelemään sepelitietä ja koko ajan näki radalle. Virvokkeita oli ripoteltu tasaisesti koko matkalle ja niitä oli ainakin lauantain väkimäärään niin runsaasti, että jonotusta ei ollut.
Rata oli muokattu viihdyttävän nopeaksi, ehkä yksi vielä hieman suurempaa ilmaa aihettava hyppyri olisi ollut paikallaan.
Aikataulutus oli sopivan kiivastempoinen, kauaa ei tarvinnut tyhjää rataa katsella.
Selostus ei ainakaan takasuoralla ajon aikana kuulunut, yksi kaiutinrypäs lisää oikein suunnattuna olisi ollut paikallaan.
Huippukuskien ajo oli todella nautinnollista seurattavaa, häkellyttävän kovaa pystyvät vetämään. Upea oli myös huomata, että esimerkiksi Kullaksen vauhti alkaa olemaan vertailukelpoista kovimpiin kuskeihin - josta Sunnuntaina ansaittu kuudes sija kiistatta kertoo.

Medianäkyvyys, tai sen näkymättömyys ällistytti ennen ja jälkeen tapahtuman. Sunnuntai-iltana satuin olemaan sopivasti Tulosruudun aikaan telkun edessä ja ajattelin katsastaa millaisen koosteen maikkari on tehnyt... Sanaakaan ei mainittu koko tapahtumasta, eikä edes ruudun alareunassa "juoksevasta" tekstikentästä löytynyt mainintaa.
Kyllähän me alan harrastajat saamme näistä tietoa, mutta tämän kokoluokan tapahtumiin saapuisi varmasti lajin harrastajien ulkopuoleltakin kunnolla väkeä - jos se heidän tietoisuuteen saatettaisiin.










Jordi Tixier

José Butrón

Jeffrey Herlings

Tony Cairoli

Toni Eriksson

Marko Kovalainen

Kevin Strijbos