Vannekehän vaihto ja pinnaus

Kun tuo takavanteen vaihto enemmän enskan suuntaan oli käsillä, ajattelin tehdä operaatiosta hieman "tutoriaalin" tapaisen - tätä kun ajoin foorumeilla kysellään.
Tämä hommeli on hieman hidastempoista, joten tölkki hyvää juomaa ei ole ollenkaan pöllömpi seuralainen.

 

Kuvassa yllä näkyykin pieniä muistiinpanoja, mikä oli vannekehän etäisyys tietyistä tasoista jarru- ja vetorataspuolella. Uusi vanne on samanlevyinen, joten mitat ovat kelvollisia käytettäväksi.

 

Rengas telineessä jarrulevyn ja rattaan irrotusta varten, alakuvassa artisti vielä suorittaa tarkistusmittauksen.

 

Alakuvassa on aivan tätä opastetta varten merkattu teippiin pinnojen numerot, josta voi kukin havainnollistaa itselleen tämän hyvin yleisen 36-reikäisen vannekehän pinnauksen logiikan.

Ehkä koko prosessin työläin homma on vanhojen pinnojen poistaminen. Hankkivat olla usein kovin paikoilleen jämähtäneet. Varsinkin tämä yksilö, josta huomasin välittömästi, että pinnojen kireyden tarkistaminen ei ole paljoa kiinnostanut. Nippeleihin kannattaa joskus valuttaa tippa ruosteenestoa tai lukkoöljyä, sekä etsiä löysiä pinnoja. On huomattavasti helpompi homma pitää vanteesta säännöllistä huolta, saati uusia pinnaus. Alakuvassa on jo rapiat puolet pinnoista poistettu.

Alhaalla onkin sitten napa ja kehä "telineessä". On erittäin kätevä systeemi pinnata vanne näin, koska saat asetettua sormikireyteen kaikki pinnat ja kehä tulee oikeaan positioon sivu- ja korkeussuunnassa.

Kauppias oli laskenut oikein, kaikkiin reikiin löytyi pinna ja nippeli.

 

Alakuvassa on vanne asetettu takahaarukkaan, jossa on aivan kätevä suorittaa lopullinen rihtaus ja kiristys. Käytän nopeaa teippausta joka kolmannen nippelin kohdalle, yhteen kirjoitan "S"-kirjaimen, joka ilmentää starttipistettä.

Maksimissaan neljänneskierroksin lähdetään kiristämään ensin teipatut, sitten teipistä seuraavat ja sitä seuraavat. Kolmella kierroksella tulee siis joka pinna kiristettyä. Lopuista kuvista käy ilmi, miten seuraan vanteen sivu- ja korkeusheittoja. Sivuheittoja korjataan kiristämällä 3-5 heiton vastapuolelle vetävää pinnaa vähän kerrallaan.

Korjailujen välillä voidaan tehdä taas kaikkien pinnojen pieni kiristys.

Tätähän se sitten on, heittoja pieneksi ja tasaisesti kiristäen lopulliseen kireyteen. Se, mikä on lopullinen kireys, onkin sitten mahdoton tällä digikynällä sanoa. Kireys ei saa olla hampaat irvessä vedetty, vaan "napakka plus" :=)

Erityisen tärkeää on uuden pinnauksen jälkeen tarkkailla, miten pinnat pysyvät. Löysät kiristetään heti.