tiistai 24. syyskuuta 2013

Linkun laakerin vaihto.

Blogin päivitystahti liikkuu surkean ja kelvottoman välimaastossa, joten laitetaan varsinaista "jättipaukkua" odotellessa pieni mallisuoritus linkun laakerin vaihdosta (mikä on tuo jättipaukku???).
Iskarin alapään laakerin vaihtoväli on tuplat tiheämpi kuin muut laakerit, johtuen iskun suorasta kohdistumisesta tähän laakeriin - sekä näitä yleensä on vain yksi pesässä, kun kahdessa muussa on laakeripari.


Irroittele asiaankuuluvalla kalustolla kolmiopala ja kiinnitä vaikka pultit takaisin paikoilleen oikean paikan ja järjestyksen ylläpidon vuoksi.


Minun on tällä kerralla tosiaan aikomus vaihtaa ainoastaan tuo iskarin laakeri, mutta luonnollisesti raotan muutkin laakerit näkyviin ja huollan. Normaali proseduuri tällöin on vetää keskiholkkia puoli kerrallaan sen verran ulos, että toisen laakerin neulat tulevat näkyviin - mutta eivät putoa. Liuotan kunnolla WD-40 tai vastaavalla, tämä samalla pesee neuloja - kuivaan paperilla ylimääräiset litkut ja pinnoitan laakerin neulat vaseliinilla.


Vaihdettavasta otetaan päätystefat, ulkoholkit, keskiholkki ja neulat pois - puretaan siis "hylsyksi", muuten ne ovat lattialla ja siivous on tympeää.


Tässä päästään sitten mahdolliseen blogin "vinkki"-osioon... Minulla on pieni laatikollinen eri kokoisia pultteja, prikkoja, muttereita ja alumiinitankoja pelkästään ulosvetoon vakitettuina. Turhan usein on metodina vasara ja tuurna, varsinkin uutta laakeria asennettaessa saatat moukaroimalla vaurioittaa tämän tyyppisiä - peltikupillisia. Tällä tavoin saa myös uutta laitettaessa irtoneulat olla paikoillaan laakerissa, eikä tarvitse niitä takaisin askarrella.


 Sopivat kalut, holkiksi nappasin 27mm hylsyn ja yksinkertaisesti ruuvaat tiukan laakerin irti.


Laakeripesän seinään ei jäänyt naarmuakaan. Tämän jälkeen pesin ruostejäämät pois, sekä voitelin öljyllä asennuskitkaa poistamaan.


Prässimetodilla uusi sisälle ja loppuvaiheessa tarkistat työntömitalla, että laakeri tulee varmasti keskelle pesää. Nippusiteet tai vastaavat ovat kätevät pitämään toiset laakerit kasassa, ovat asennuksen tuoksinassa "itsepurkautuvaa" sorttia.


Vielä pieni lisävoitelu, päätyholkkien sisäpintoihin kunnon kerros vaseliinia ja koko komeus takaisin prätkään. Tämän jälkeen valveutunut kurapyöräilijä kipittääkin ajo- ja huoltopäiväkirjan pakeille merkkaamaan suoritetun huoltotoimen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti