Hieman tuli tuohon liittyvä olo, kun talon uutta moottoripyörää olen pyrkinyt puhtaaksi saamaan. Nakuhan on siis prätkänä tyylikäs, mutta verrattuna kokonaan katetun pesuun, on homma järkyttävä.
Eihän tuota saa palastelematta pestyä. Alla olevan kuvan jälkeen on tallissa saanut vielä irrottaa osa kerrallaan, jotta jokaisen katveen saa kiiltämään.
Myöhäistä kitistä, vanha on myyty ja tämä maksettu - sitten pestään hieman kauemmin.
Tarinan opetus siis on; tyylikkyys ja käytännöllisyys harvoin korreloivat.
Toukokuussa Parolasta alkavaa CrossCountry-kautta ennen ehtii ottaa parikin harjoituskisaa alle, josta ensimmäinen on seuraavassa kuvassa juuri alkamaisillaan. Paikkana oli Porin Yyterin crossiradalla/ympäristöön tehty lenkki. Yllätys oli perin positiivinen, että kunto on heti tässä vaiheessa kautta hyvä. Kaksi tuntia ajoa raskaassa, upottavassa hiekassa yhdellä nopealla tankkauksella puolivälin krouvissa, eikä kunto piiputtanut missään vaiheessa.
Mainospuheena pitää CC-lajia kehaista, sopivan yksinkertaista. Kalustoksi sopii sekä motocross- että enduropyörä, ei laskelmia AT-asemille jne. Yhteislähtö ja kahden tunnin jälkeen "pisimmälle" ajanut voittaa. Oman jaksamisen kanssa pitää olla sinut, jotta osaa jaksottaa ajorytmin oikein. Liian hitaasti ottaen paljon kirittävää, taasen turhan kovaa startista rehkien on loppupäässä aivan katki - joka yleensä näkyy kellossa ja "tilanteiden" määrässä.
Siltarumpupolitiikkaakin on ehditty touhuamaan, kun enskalenkin poikki oli ilmestynyt oja. Kaksi pikkutukkia yli ja timpurinkynän välillä n.70cm lyhyitä "kakkosnelosia" kansiksi. Pienet rimanpätkät mahdollista sivuluisua rajoittamaan - tai antamaan psykologista apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti