Tämän enduropiireissä jo melko tunnetunkin asusteen vaateena on kauden kaikkien kisojen hyväksytysti läpi ajaminen.
Hyvin meni; kalusto toimi, ei tarvinnut omia tai perheen menoja kovin pahasti siirrellä sekä kertaakaan ei tarvinnut ajaa kipeänä.
Tässä se nyt on, yhdessä upean takin kanssa, joka minun oli suuri kunnia vastaanottaa kauden reittien parissa puuhailun tuloksena.
Listataan tähän jatkeeksi vielä kuvan ja jokusen sanan saattamana kertaus kauden ajotapahtumista.
Syksyllä aloitettiin Punkalaitumelta, jossa oli kolme hienosti erilaista erikoiskoetta. Eka perinteinen metsäpyöritys, kakkosena sänkipellolle nauhoitettu ja viimeinen vanhaan metsittyneeseen crossirataan linjailtu reitti.
 |
| 1. Punkalaidun, Metsäranta GB |
Toisena mentiin perinteisesti Kokemäen kynsikankaalle, joka kangasmetsänä tarjoaa upeat maastot. Erikoisuutena reitille on noin miljoona maassa kiinni olevaa pyöreää, pään kokoista kiveä. Tässäkin tapahtumassa, kuten kaikissa muissa, keli helli runsaslukuista kisakansaa.
 |
| 2. Kynsikangas, Uunon Kierros. |
Juuri talven taitteessa oli kolmosen vuoro, siis Ulvilan FK-kerhon alueelle. Kangasmetsää tämäkin, erittäin hienoa monimuotoista metsäreittiä. Reitti saatiin tehtyä sulan maan aikana, mutta tapahtuma raavittiin piikeillä. Tapahtuman aikana oli mukava lisä saada käyttää mikroautokerhon kahviota.
 |
| 3. Ulvila, Pekon Päräys. |
Neljäs oli Siikaisten Sammissa ajettu erikoisuus: jäärata enduropiikeillä. Tähän kyhäsimme perinteisen pudotuskaavion, joten toiset ajoivat huomattavasti toisia enemmän. Tämä oli mielestäni kauden paras tapahtuma, finaalin seuraaminen oli törkeän hienoa. Tapahtuman voittaja palkittiin erillisellä "Jääkunkku" tittelillä.
 |
| 4. Sammi, Jääkunkku. |
Kunkkuilut jatkuivat viidennessä, Porin Kiimakalliolla ajetussa pimeän ajon tapahtumassa. Tapahtuma nimitettiin edellisen tapahtuman hurmoshengessä "Valokunkuksi". Reitin valmistelu ja ylläpito ei olisi voinut hankalampaa olla. Ensin pirunmoista suojasäätä, mönkijät kävivät rikkomassa spoorit ja lunta tuli lähes joka päivä. Talkookertoja tuonne tuli ihan tarpeeksi. Tapahtuma oli kuitenkin hieno ja onnistunut.
 |
| 5.Kiimakallio, Valokunkku. |
Siikaisten Sammi toimi näyttämönä kuudenteen. Erittäin aktiivinen, hienoja ihmisiä täynnä oleva Sammin kyläyhdistys piti Jääkunkustamme niin paljon, että kutsui meidät pitämään talvienduron mailleen. Tuonne sitä sitten alettiin sorvaamaan keskellä talvea kolmenkymmenen senttimetrin lumeen kymmen kilsan lenkkiä. Niin hienoa kuin enska onkin, niin tuolla olisi voinut vaikka iskeä hanskat naulaan. Reitistä suuri osa kulki aukealla, joten talven runsailla lumisateilla reitti meni käytännössä joka päivä tukkoon. Ajoa tuonne kuitenkin oli pakko usesti aikaan saada, että puuterilumeen perustettuun reittiin tulisi edes säällisesti kestävä pohja ja jalkaspoorit.
Kaikesta narinasta huolimatta, jonka edellisessä lauseessa olemattomana valitin, oli ajotapahtuma todella hieno. Aamulla pakkasta 24ast. joka lauhtui hetikohta kympin pintaan. Aurinko porotti ja reitti oli vimosen päälle. Yhdessä toisen pipopään kanssa saimme vielä pelastettua päähineemme avuliaan paikallisen isännän lainattua kuumailmapuhallintaan, jolla sulatimme ajokkimme takaisin käyvien joukkoon.
 |
| 6. Sammi, Santran Syheröt. |
Finaali ajettiin Kynsikankaalla, hieman syksyn reittiä muuttaen, sekä "Endurolenkki"-tyylisenä. Tarkoittaa siis ainoastaan yhtä erikoiskoetta, joka piti kiertää tutustumislenkin jälkeen neljästi. Menin kuitenkin hukkaamaan ajanottokortin (emit), joten oma piponi vaati tuossa kädet veltoksi hakkaavassa kivikossa kaikkiaan seitsemän kierrosta. Pipo päässä on kuitenkin helppo hymyillä. Suuri kiitos koko porukalle tästä kaudesta, hienoa on ollut.
V-M ja Virpi, jaksatte punnertaa hienoa työtä meitin poikien mopoleikkien puolesta, siitä erikoiskiitos.
 |
| 7. Kynsikangas, finaali |
Onnea 10-vuotias Satakunta Enduro Cup Ry.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti