Esittelen seuraavassa kaksi näppärää keinoa hiljentää kurapyörä.
Kolmas, näistä vaivalloisempi, on tuloillaan - mutta näillä olen jo päässyt hyviin tuloksiin, joten eipä suotta vartoilla tuota tulevaisuuden visiota. Lisään tuon kolmannen tähän samaan artikkeliin, jahka aktiivisuuspuuska lennättää minut tuon tekemään (Eletään Marraskuun puoliväliä ja "kikkakolmonen" lisätty).
Tämä ensinmäinen on operaation nopeuden ja tehokkuuden osalta jopa suositeltava, vaikka ei endurosäännösten mukaisuus olisikaan tavoitteena - leikkaa terävimmän äänen pois, mutta ei (perstuntumalla) tehoja.
Honda teettää tuplahommat näiden tuplaputkien kanssa, rakenne on kuitenkin yhtäläinen useimpien crossien vaimentimien kanssa, joten niiden kanssa selviät yksinkertaisesti nopeammin.
Poraat niitit pois sopivalla terällä, mitta usein mainittu manuaalissa. Omani totteli 5mm terää. Kuoret saattavat olla tautisen tiukat, mikäli äänien kanssa on ollut ongelmia ja tiivistyksenä käytetty "pakopastaa" tms.
Rautasahalla sisähuilu poikki, laita talteen jos tekee mieli palata alkuperäiseen konstruktioon - ei mitään niin pahaa, mitä ei tigillä saa entistettyä.
Mittariin en tätä modauta vienyt, mutta villi veikkaus on enduromittauksessa lievä hylky. En laittanut sisäputkeen yhtään mutkaa, joka tekisi paljon asiaa, mutta äänet olivat näinkin paljon mukavamman kuuloiset kun "raaka räime" jäi villoihin.
Pehmeää äänenvaimenninvillaa saat vaikka Motonetista, 2mm silmällä olevaa seulaverkkoa ja galvanoitua 1mm rautalankaa rautakaupoista. Seulaa myydään rännien ja kattokaivojen siiviläksi, joten katsele puutarhapuolelta.
Verkko on tässä koossa usein punottua, joten taita oikean kokoisen levyn leikattuasi reunat.
Viilapenkkiin laitoin itse harjan varren, jonka päälle taittelin verkosta putken, joka sidotaan huolellisesti rautalangalla tukevaksi. Mikäli varastostasi löytyy esim. polkupyörän pinnoja, voit samalla sitoa niitä pitkittäin estämään lyttääntymiset, jos et luota muodon säilyvyyteen.
Seulaputkea valmistaessa kannattaa pitää huoli oikeista mitoista, ei liian suuri tai pieni - sopivan saa paikoilleen. Reikäputken terävät reunat tarttuvat niin ärsyttävästi seulaverkkoon, että pientä et siihen paikoilleen saa.
Sitten niitataan vaippa takakappaleeseen ja sullotaan tasaisesti ja tiiviisti villalla täyteen. Muista täyttää myös lopuksi asennettava päätylaippa.
Lisätehoa vaimennukseen saat tekemällä mutkan tähän seulaputkeen. Pienen mutkan saat aikaiseksi yksinkertaisesti "pakottamalla" villalla täyttövaiheessa.
Seuraavaan modaukseen jouduin "käymään kaupassa", yksivaimentimisten kanssa saattaa mennä ilmankin - tai mankeloimalla alumiinista hieman alkuperäistä pidemmän vaimentimen vaipan.
Menin mainosmiesten lankaan, kun luotin Vance & Hines pakoputkiston hankkiessani 96dB tekstiin. Toki mittaus- ja desibelitekniikkaa lukeneena ymmärrän, että lukemilla voi pyyhkiä sen itsensä, kun mittaustekniikkaa tahi -etäisyyttä ei samassa yhteydessä kerrota.
Putkiston päässä on kuitenkin todella näppärästi irroitettava kipinäsuoja, jonka tilalle myydään lisävarusteena 94dB noise killer-inserttiä. Tuota 60$ maksavaa pellistä prässättyä nettikuvana katselin ja piirsin sorvarille seksikkäästi CADilla mielestäni originaalin mittoja vastaavan.
Tässä vielä virallisen mittasuhteen kanssa kaupallinen kipinäsuoja & "home made noise killer".
Kaasun ulostuloreikää en uskaltanut pienentää paljoa, kun pelkään koneen lämpötalouden menevän persiilleen. Kipinäsuoja oli kapeimmillaan 35mm, Hondan alkukäyrä 32mm joten ravistin hihavakiona 30mm reiän.
Tälläisessä huilussahan on ideana vastapaineen impulssi, jolla hidastetaan kaasun virtausnopeutta ennen ulostuloa. Nopeasti kyhäämässä kuvassa otan nuolilla vain kantaa tähän sisäputken ohittaneeseen virtaukseen, joka kimmahtaa takaisin virtaussuunnan "vastapalloon". Tässäkin totuus putken sisällä on paljon monimuotoisempi: kaasuhan tahtoo käyttää kaiken vapaan tilan - joten välittömästi alkukäyrästä avarampaan vaimentimeen saapuessaan haluaa levitä päin vaipan reunaa, jossa taas kitkan vaikutuksesta tulee paljon turbulensseja vastavirtaan jne.
Tämän insertin vaikutus meluun oli dramaattinen, tällä uskaltaisin jo mennä katsastusjonoon. Koskaan ei silti saa jäädä tyytyväisenä lojumaan, vaan kysyin samaisella prätkällä ajavalta kaverilta hänen - "LeoVince" vaimentajan ulostulon reiän halkaisijaa.
Kyseinen pönttö on todella hiljainen, eikä moottorivaurio ole iskenyt, niin 25,5mm tuloksen kuullessani päätin vielä hieman "säätää".
Nappasin sahalla tuosta päätyholkistani huilun pois ja 30mm ulkohalkaisijaltaan alumiiniputkesta uutta huilua tilalle. Tämä putki on 1,5mm seinämällä, joten sisäreikää jää 27mm.
Sorvari sanoi jättäneensä sisäreiän "kympin alle" 30mm, joten holkki kuumaksi ja sain alumiinin vasaroitua todella istuvasti paikoilleen.
Meluun tällä ei ollut enään mitään dramaattista vaikutusta, mutta suunta oli kuitenkin alaspäin, joten Honda on nyt kovasti hiljaisempi kuin tehtaan linjalta.
Lisätty 16.11.2013
Kolmas konsti onkin sitten valmiina blogitettavaksi; vähän sanoja ja paljon kuvia.
Valmistustekniikkana käytin matalan budjetin työkaluilla tehtävää, joten et tarvitse alumiinihitsausta saati prässejä. Muutama olut, peltisakset, porakone ja pop-niittipuristin olennaisimmat.
Purat änkän ja noudat romikselta 2mm alumiinipeltiä ja esim 30mm aluputkea. Seinämä 1,5mm on tässä.
Tyhjään hylsyyn taittelin ensin tulenkestävästä villalevystä seinämät. Tämä on periaatteessa turha, jos tuuppaat jäljempänä esiteltyyn "kapseliin" sen verran tiukasti villaa, että se ei pääse resonoimaan vaippaan.
Vaippaa apuna käyttäen piirretään alupeltiin sellainen muoto, joka mahtuu huovalla vuorattuun vaippaan.
Näitä tarvitaan 2kpl / vaimennin. Aluputken mentävät reiät työstetään niin, että eivät osu toistensa reitille päälekkäin asetettaessa.
Leikataan alumiinista 4kpl 60mm pitkiä soiroja, jotka taitellaan n.40mm pitkiksi kuvan mukaisesti.
Levyt päälekkäin poraat neljä reikää ilmansuunnittain, sekä sahataan aluputkesta 30mm pätkät - joka sahataan puoleen väliin niin, että saat taitettua kaksi jalkaa.
Jalat pitävät putken paikallaan, porataan vielä jalkojen läpi reika ja lukitaan pop-niitillä paikoilleen.
Putket niitattu, kuten soirotkin.
Seulaverkkoa kiepautetaan kapselin ympäri ja lukitaan rautalangalla paikoilleen.
Hahmoittelun tarkoituksena on saada määritettyä seuraavaksi valmistettavien seulaverkkotuubien pituus. Samalla näet myös väkertelyni periaatekuvan.
Toinen seulaverkoista tiukasti natsaan, joka on sisäputken sahaamisen jäljiltä.
Tuupataan tulenkestävää villaa tiukasti täyteen, vieressä on kapselikin saanut osansa. Kapselin sisälle ei siis tule kuin ilmaa, seulaverkon päälle jukerretaan villa.
Tässä vaiheessa saa kiinnittää vaipan, olen niin varma modaukseni toimivuudesta, että tiivistän vaipan pakopastalla paikoilleen. Tämä ei sitten auta yhtään seuraavaa villan vaihtoa.
Tuupataan villaa täyteen seulatuubin yläreunaan. Villalla pakotat myös sisäputken oikeaan kohtaan, kapselia asennettaessa ei ole helppoa päästä ohjaamaan.
Kapseli telakoitunut, varmista huolellisesti, että aluputki on varmasti mennyt seulaputken sisälle.
Seulaputki nro.2 asennetaan seuraavaksi ja sullotaan lisää villaa.
Villat asennettu vaippaan ja päätyyn. Tämän jälkeen sovitat seulaputken menemään huiluun sisälle ja asennetaan pääty. Tähänkin liitokseen tiivisteeksi pursotin pastaa.
Muilla onkin homma tässä kohtaa valmis, kun taasen "Hondamies" on erilainen kuten mainoksissa, tokaisee "tekevänsä vielä toisen samanlaisen, kun oli niin helppo homma".
Lopputulemana onkin sitten täysin toisenlainen ratkaisu, mitä aluksi ajattelin. Meluisat omat putket ovat nyt hiljaiset Enduroputket, hiljaiseksi putkeksi hankittu tarvikevaimennin toimii meluisana motocross "vaimentimena". Pitänee luottaa, että meluisa enempi tehoa tuottaa... Näin syksyn liukkailla keleillä en ole vielä saanut varmuutta, että tämä kapseloitu pudottaa heppoja. Oletettavaa on kuitenkin, että huippukierroksilla avara ja suora vaimennin tyhjentää palotilan paremmin, jolloin uutta poltettavaa mahtuu enemmän.
Mikäli tämän modauksen jälkeen kuulet vielä raakaa nelarin räimettä, käännä päätäsi ja huomaat kaverin tulleen omallaan viereesi - sinun pyörästäsi se nimittäin ei enää kuulu.
Etukäteisesti pyydän anteeksi niiltä kauppiailta, joiden tarvikevaimentimien kauppa tyrehtyy sitä mukaa, kun ihmiset blogiani lukevat - tämän valmistus maksaa alle 20eur, tarvikevaimentimet 300 - 1000eur.
Jenkkien kitinää Hondan tuplaputkista en ole ymmärtänyt, tai sitten en vain tiedä mikä on "cool".
Ovat oikeasti todella pienet ja kevyet, lyhyenä ovat suojassa muovien takana ja mahdollistavat kunnollisen pyörän nostamisen takalokarin vahvasta kohdasta.
Lisäksi talvirenkaiden kanssa piikit eivät raavi vaimentimen kuorta rikki, kuten nuo suuret "tarvikeämpärit" näyttävät järjestään olevan riekaleina.
Tuplissa on ideaa.
Miten kävi tehojen ja toimivuuden suhteen? Itsellä sama projekti.
VastaaPoistaTerveisin pula